Talvi, tuo jokavuotinen piina? Aina syksyisin tulee mietittyä, että nyt on edessä synkkä ja pitkä talvi, sekä ensi kesään on aivan tolkuttoman pitkä aika. Jokainen kerta ollaan kuitenkin talvesta selvitty, eikä perhokalastus ole loppujen lopuksi paljoa pyörinyt edes mielessä. Ehkä on hyvä olla joku tasapaino myös siltä osin, että kalastuksen osaa unohtaa hetkeksi ja nollata akkuja kesää ajatellen. Perhojakaan ei aina jaksa sitoa. Vai pitäisikö talvet pyöriä lämpimässä kalastaen suolaisen veden kaloja? Alkaisiko homma maistua puulta, tarvitseeko sitä joitain muita virikkeitä, kuten töistä tai muualta vapaa-ajalta? Omalta osaltani en aivan varmaksi osaa sanoa. Mutta onneksi kesäkausi alkaa parin viikon päästä.

Jos miettii alkuvuotta, niin viimeistään kevään korvilla on erilaisten reissujen buukkausta, kaveriporukoiden kasaamista, perhojen sitomista ja niiden nypläämistä, kalakavereille soittelua ja kuulumisten vaihtelua. Samalla päivitellään välineitä, rasvaillaan siimoja, hypistellään keloja ja vaihdetaan niihin uusia siimoja. Ylipäänsä kaikkea mistä ajatukset saa ensi kesään, sekä niihin iltoihin ja öihin, joita saa jokivarressa viettää. Näitä hetkiä pitää osata arvostaa. Kaikista parasta on ehkä kalenterin päivittäminen, sen minkä on jääkaapin ovessa odottamassa omaa kuukauttaan. Sinne saa kirjoittaa, että toukokuun viimeinen viikonloppu kalassa (check), kesäkuun kolme ensimmäistä viikonloppua kalassa (check)....

Pääsin Helsingin Perhokalastajille kertomaan omia näkemyksiäni ja kokemuksiani streamerkalastuksesta. Kiitos vielä kerran!

Keväinen sumarikalastus on ollut itselle aina vähän mystinen laji. Olen pitänyt pitkän tauon sumarikalastusta, en oikeastaan tiedä edes miksi. Ehkä kalojen laiskuuden, mutta myös sääolosuhteiden arvaamattomuuden takia. Nyt päätin kuitenkin Äyskoskella käydä reissun heittämässä, sillä koskelta on tullut paljon isoja, useita yli 60 kaloja. Sattuipahan huhtikuussa vielä sopivasti yhdelle keskiviikolle viikkovapaa, joten otin pelkät pinturit mukaan ja lähdin kalaan. Tällaiselle paatuneelle streamerkalastajalle 0,15 kärjen virittäminen hirvitti jo ajatuksen tasolla, mutta hyvin tuntui fluoro kestävän vääntöä. Vesi on vain todella matalalla, mikä ei lupaile hyvää loppukesää ajatellen.

Kalat ovat olleet hyväkuntoisia ja paremman kokoisia, mikä lupailee hyvää kesää ajatellen. Tässä näytillä kävi 64 senttinen pinturikala.

Perhoja on tullut sidottua maltillisesti. Omat rasiat alkavat olemaan jo täynnä, mutta pupa/pinturiboksi on tyhjä. Streamereitä kyllä riittää, ne tuskin loppuvat koko kesänä. Laitan kuvia vähän talven aikana sidotuista perhoista, jotka ovat oman rasian vakiokalustoa. Voisin samalla hieman avata niiden sidontaa ja minkälaisia materiaaleja niissä itse käytän.

Tinselissä on tärkeää nimenomaan se, että se pitää hyvin muotonsa kun kalastetaan heittämällä ylävirtaan. Tämä vaatii vähän jäykempää tavaraa siipeen, joko itse tinseliä tai vastaavasti sinne voi laittaa sekaan esim. bucktailia. Itse laitan näihin lamettaa sekä normaalia larva lacea sekaisin eri kimppuina, ja revin kimput auki moneen kertaan jo sormissa. Tarpeeksi kun siipeä repii niin se ei enää muistuta vappuviuhkaa. Aiemmassa blogitekstissä olen avannut enemmän siiven rakentamista, joten jos kiinnostaa niin se kannattaa vilkaista.

Tinseleihin on vaikea löytää hyvää lamettaa, nämäkin on tilattu Ebaystä. Kannattaa metsästää erilaisia pakkausmateriaaleja.

WMM on itselle yksi luottopeleistä varsinkin Heinäveden reitin koskilla. Siipeen X-tra Select Marabou on hyvää tavaraa, sillä se on pidempää ja muutenkin hyväkuntoista. Marabouta ei tarvitse laittaa koukulle kimppuina, vaan sen voi sitoa häkilämäisesti ja taittaa taakse. Pari kimppua kun laittaa juuri ennen peuraa, niin ne antavat hyvin perhoille myös profiilia. Fläsää kannattaa laittaa sivuille sekä selkään, värit sitten oman mieltymyksen mukaan. Näissä kavereissa on helmiäistä.

Se legendaarinen aamu-usvan perho, mutta pyytää myös hyvin keskellä päivää!