top of page
  • Writer's pictureIiro Anttonen

Paljon on ehtinyt perhokalastuksenkin saralla asiat muuttua viimeisen vuoden aikana. Edellisenä kesänä lohijokia on suljettu Norjassa huonojen kalamäärien johdosta, inflaatio ja yleinen taloustilanne syövät kalastajien sotakassaa kun mietitään uusia kalustohankintoja tai ensi kesän tulevia reissuja. Koskien omistajat ovat vaihtuneet, uusia yrittäjiä on tullut alalle, koskia on kunnostettu ja hienosti on muutama patokin poistunut tässä matkan varrella. Tällä hetkellä voi seurata sivusta kun Ruoto on hankkimassa itselleen monopolia eräpuolelle yritysostojen kautta. Iso kiitos Samfishing ja Spey Clave hyvästä palvelusta vuosien aikana!


Yksi mainittava asia on tämä katastrofaalinen Ukrainan sota. Perhokalastusta käsittelevässä blogissa ei ole varmaan mautonta mainita sodan vaikutukset Venäjälle kohdistuvaan kalastusmatkailuun. Omat Venäjälle varatut neljä seuraavaa lohireissua voi nyt käytännössä unohtaa ja niiden tilalle on etsittävä muita kohteita. Eniten reissuissa harmittaa ihmisten menettämät rahat, sillä niitä tuskin sieltä enää takaisin saadaan. Oma taloudellinen tappio tässä farsissa on nelinumeroinen summa, mutta ei nyt useampaa tuhatta kuitenkaan. Moni varmaan eettisistä syistä jättää jatkossa viemättä kaikki ne kalaturismiin suunnatut eurot Venäjälle, vaikkakin sinne vielä joku vuosi pääsisi kalaan.


Norjassa sielu lepää ja akut latautuu


Täällä keskellä isänmaata Konneveden kosket ovat saaneet uuden yrittäjän, ja paljon on syksyn mittaan ollut kaikenlaista pöhinää sekä keskustelua havaittavissa sen ympärillä lähestulkoon kaikissa somen kanavissa. Ainakin oma whatsapp on käynyt kalakauden jälkeen kuumana ryhmien puolella ja Perhokalastajat.net on ottanut osaa keskusteluun aiemmin syksyllä. Varsinkin hinnan korotukset ja uudet sääntöuudistukset aiheuttivat harmaita hiuksia. Mitä tulee uusiin sääntöihin, niin mielestäni ne on kirjoitettu kalakannan hyvinvointi edellä. Hintoihin tuli jälleen napsakka indeksikorotus, mutta toivottavasti kävijöitä silti riittää! Omat reissut jää nyt välistä, ongitaan jossain muualla. Pakko se on todeta, että jumankauta kun on kallista kalastaa taimenta nykyään Keski-Suomessa.


Konnevedellä on aina ollut mahdollisuus hienoihin kaloihin ja kyllähän sieltä viime kesänäkin niitä tuli.


Oma kalakausi oli jälleen erittäin monipuolinen ja tapahtumarikas. Omat lohireissut suuntautuivat akselille Beiarn ja Lakselva. Taimenta kalastin pelkästään paikkakunnilla Tervo, Konnevesi sekä Heinävesi. Kermankosken reissut jäivät väliin kesällä, vaikka paikasta tykkäänkin ja sen tarjoamasta mahdollisuudesta erittäin isoon taimeneen. Omalla kohdallani on monta vuotta putkeen mennyt 70cm raja rikki taimenessa, mutta viime kesänä isoin jäi senttiä vajaaksi. Muutama hyvä tunkki oli kyllä kiinni ja pohjillekin päästiin!


Lihavassa kunnossa oli tämä Äyskosken kala.


Parhaat taimenperhot top4:

  1. Musta surffi

  2. Ahventinseli (oma malli)

  3. Tummarunkoinen shineri

  4. Iso tinseli

Miksi neljä? En osaa päättää kolmosen ja nelosen väliltä...


Aaltosen Janille terveisiä kun mainitsit tuo ahventinselin Perhokalastus-lehdessä. Muista myös pihistää reseptiä äläkä kerro liikaa kavereille!


Mustarunkoisen shinerin pettämä.

Kesällä 2022 tuli kohtuullisesti kalastettua. En voi sanoa että tarpeeksi, mutta mukavasti kuitenkin. Kaiken ylimääräisen ohella kalastus on edelleen tuonut itselleni sen kaipaamani stressin lievittäjän ja pystyn edelleen pikkupojan lailla nauttimaan perhokalastuksesta, mikä on aivan mahtavaa. Voi ehkä jo sanoa, että paljon on tullut nähtyä ja koettua kalastuksen saralla, mutta vielä se palo tätä jaloa harrastusta kohtaan on valtava.


Lohikausi tarjosi paljon tapahtumia ja ikävä kyllä enemmän niitä karvaita pettymyksiä. Yhtä taistoa en tuskin unohda koskaan kun pääsin taas vaihteeksi todellista petoa pitelemään. Kun näet kalan tärpistä kokonaan ja luulet, että siellä ui hylje poolissa, niin paskathan siinä meinasi tulla housuun. Ensimmäisellä vedolla lähti parisen sataa metriä siimoja kelalta. Eipä siinä ehtinyt kissaa sanoa kun lähdettiin tärpistä suoraan, olisi pitänyt jarru olla jo valmiiksi tiukalla. Siitäkin painuttiin kovempaan virtaan, niin peli oli jo menetetty. Loppujen lopuksi syöksyhän päättyi siihen, että perukkeesta tyvipään lenkkisolmu paloi poikki. Kaikkea sitä... maksellaan oppirahoja. Toinen iso kala putosi rantapenkkaan tämän jälkeen... tämän jälkeen kävin kiukkupäissäni ostamassa ison haavin ja tärppiväli lyheni heti huomattavasti.


Beiarni tarjosi kauden ensimmäisen paremman atlanttilaisen. Todella harmi kun kala vuoti kuiviin väsytyksessä ja piti käydä pudottamassa maanomistajalle. En ole miesmuistiin kolkannut mitään tittiä isompaa.



Olen pyrkinyt blogissani myös analysoimaan omaa kalastustani, enkä tee poikkeusta nytkään. Samat teesit ja tavat onkia kuin edellisenäkin kautena, ei tässä hirveästi ole mitään muutettu. Omat perhorasiat typistin tälle vuotta niihin todistettuihin malleihin ja ainakin siiman päässä tapahtumia riitti vallan hyvin. Sisällöltään streamerirasiat näyttävät nykyään hyvin ahvenpainotteisilta eikä siellä ole kuin 8 erilaista perhoa, totta kai eri koossa. Kevät meni pintureita viskoessa korrikaloille, kesällä ei tarvinnut pahemmin pupasetteihin osallistua.


Avaimet onnistumisiin tälläkin kaudella:

  1. Anna paikkojen rauhoittua, muutama kopasu eri perhoilla ja muualle. Toki voi päivystää samaa aluetta jos tietää, että siellä on isompaa kalaa.

  2. Vaihda aktiivisesti perhoa, joskus kala osaa olla tarkkana mitä se syö.

  3. Vaihda uittosuuntia ja rytmitä uittoa eri tavalla.

  4. Joskus on hyvä kopasta vähän syvemmeltä...

  5. Kannattaa kopasta ne rantakuopat, isoa kalaa nekin kerää.


Mustaa se useasti syö, vaikka keskellä päivää. Tämä sentin vajaa 70 kala oli syönyt hyvin, kuten Hannulan kalat yleensä.



Mitä kausi 2023 tuo tullessaan? Rehellisesti sanottuna ei mitään käsitystä. Konnevedenkoskien tilalle tulee etsiä uusi kalapaikka, mikä se sitten on? Hankala sanoa.



Syksy on mennyt tämän kaverin kanssa touhutessa - railakkaita jänisajoja kuunnellessa. Se täytyy koirasta todeta, että Hilla oli kyllä hyvä kalakaveri kesällä. Joka reissulla tuli parempi kala kun tämä kaveri oli matkassa.


Aika menee kauhean nopsaan ja kohta sitä ollaan korrikalassa, ja perhojen sidontakin on taas aloitettu :)


Mukavaa loppuvuotta ja kireitä kaudelle 2023 !

bottom of page